Tunnus (morfologia)

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tunnus ilmaisee morfologista kategoriaa. Sen avulla sanan perusvartalosta muodostetaan alivartaloita. Suomen kielessä on nomineilla monikon tunnus, joka on nominatiivissa t, muissa taivutusmuodoissa i: talo-t, talo-i-ssa. Verbeissä on pääluokan, moduksen (tapaluokan) ja tempuksen (aikamuodon) tunnus. Aktiivilla ei ole tunnusta, passiivilla on tunnus -ta(an)/tä(än), -da(an)/dä(än), joka on voinut assimiloitua eli sulautua edellisen äänteen kanssa (tullaan, mennään). Imperfektillä on tunnus i: men-i-mme. Potentiaalin tunnus on -ne: laula-ne-e. Konditionaalin tunnus on -isi: tul-isi-t. Tunnuksia voi olla peräkkäin: lauletta-isi-in.